Huh, aika haipakkaa on ollut! Koulumme "ylätalo" on ollut remontissa viime huhtikuusta alkaen. Olin siis loppukevään evakossa 5.-6. -yhdysluokkani kanssa liikuntasalissa. Tämän syksyn aluksi jouduimme siirtymään kuutosten kanssa "alatalon" vapaana olevaan pieneen luokkaan, sillä uusi yhdysluokka opettajineen tarvitsi suuren tilan. Kannoimme siis tavaraa talojen välillä heti ensimmäisenä päivänä.
Nyt sitten remontin valmistuminen onkin edennyt pikavauhtia ja jo tänään kolmantena koulupäivänä pääsimmekin, onneksi muuttomiesten avulla, siirtämään tavaroita ja huonekaluja takaisin omaan luokkaamme. Hikinen päivä!
Lähden luokkani kanssa leirikouluun heti ensi maanantaina ja palaamme takaisin torstai-iltana. Näistä remonttisotkuista ja leirikoulusta johtuen minulla on vahvasti sellainen olo, että syyslukukausi alkaa kunnolla kolmannella kouluviikolla. Mutta ei voi vähätellä yhtään näiden kahden ensimmäisen viikon merkitystä. Leirikoulu tulee toivottavasti olemaan ikimuistoinen ja tätä joukkoa yhteen hitsaava kokemus. Tämän viikon haasteet ovat tuoneet vanhvasti esiin sen, että oppilaani ovat koulun vanhimpia, heihin voi luottaa ja että he tulevat keskenään hyvin toimeen.
Oppilaat eivät tänään kantaneet mitään, mutta minun oli pakko olla merkitsemässä tavaroita ja ohjaamassa muuttoliikettä rakennusten välillä. Tiedonkulku oli kärsinyt jossain kohtaa, eikä meillä ollut vielä eilen tietoa tänään saapuvista muuttomiehistä... Onneksi he olivat viimeisen päälle mukavia miehiä ja päivä sujui mainiosti. Oppilaani olivat kyllä osan päivästä itsekseen, mutta siitä ei seurannut mitään ongelmia. Ja olihan heti seinien takana muiden luokkien opettajat.
Osa luokkani tarvitsemista monivuotisista kirjoista on vielä ollut vielä konteissa, joten olemme käynnistelleet oppiaineita vielä todella maltillisesti. Ruotsi on uusi oppiaine, joten sen kirjat meillä on ollut käytettävissä. Sähköiset materiaalit siihen ovat hyvät ja meillä on ollut hauskaa ensimmäisten fraasien harjoittelussa. Olen innoissani tästä haasteesta opettajana.
Matematiikkaa on myös aloiteltu, vihkot sentään löytyivät.
Eilen innostuimme muuten jumppaamaan läpi sen 7 minuutin liikuntahaasteen, mistä nyt on kohistu. Laitoin puhelimeni dokumenttikameran päälle, josta se heijastui valkokankaalle kaikkien nähtäväksi. Oli hauskaa seurata, miten oppilaani innostuivat liikkumaan, vaikka tila oli todella ahdas. Ehkä tästä tehdään tapa?
Hienot kaksi huomiota. Kännykkä ja dokumenttikamera, sekä lyhyt liikuntatuokio.
VastaaPoista